Huom! Ei tarvitse osata ulkoa! Ilmankin pärjää loistavasti, mutta lait koskevat slaavilaisen yhteiskunnan jäseniä.

​

Vampyyrien lait, Slaavilainen Vampyyriyhdyskunta

​

Sisältö

1. Valtasuvut

2. Valtasuvun tehtävät

3. Korkein Oikeus

4. Perintä

5. Uuden suvun perustaminen

6. Suvusta eroaminen, erottaminen ja oikeuksista luopuminen

7. Kuolemanrangaistukseen johtavat rikkomukset

8. Avioliitto

9. Itsemääräämisoikeus

10. Puolivampyyrit

11. Yleiset säädökset

 

 

§ 1 Valtasuvut

​

§ 1.1 Yhdyskuntaa on aina hallitseva neljä korkeinta vampyyrisukua, joita kutsutaan Valtasuvuiksi. Suvun aseman määrittää sen varallisuuden, sotilaiden sekä suvun alaisuuteen kuuluvien pienempien sukujen määrä.

§ 1.2 Valtasuvun päämies istuu aina Korkeimman Oikeuden (K.O) Neuvostossa. Valtasuvun päämies voi halutessaan luopua paikastaan Korkeimman Oikeuden Neuvostossa, jolloin hänen tilalleen nimitetään ensisijaisesti kyseisen Valtasuvun päämiehen perillinen. Päämies voi myös nimittää sijaisen itselleen määräajaksi.

 

§ 1.3 Valtasuvun avioliitot

 

a) Valtasuvun päämiehen mennessä naimisiin toisen suvun hallitsijahaaran jäsenen kanssa liittyy päämiehen uuden puolison koko suku Valtasuvun hallinnan alaisuuteen, ellei asiasta toisin erikseen sovita sukujen päämiesten välisellä sopimuksella. Mikäli puoliso on toisen Valtasuvun hallitsijahaaran jäsen, vaatii liitto erillisen järjestelyn sekä hyväksynnän molempien sukujen päämiehiltä ja K.O:n Neuvostolta;

​

b) Valtasukujen päämiesten välisiä avioliittoja ei sallita muuten kuin soveltamalla tilanteessa avioliittolain kohtaa §8.3;

​

c) Valtasuvun päämiehen vanhimman tyttären mennessä naimisiin toisen suvun hallitsijahaaran jäsenen kanssa liittyy tyttären uuden puolison suku valtasukuun, ellei toisin sovita sukujen päämiesten välisellä sopimuksella;

​

d) Valtasuvun päämiehellä on oikeus järjestää oman hallitsijahaaransa avioliitot, samoin myös kieltää heitä solmimasta avioliittoa valitsemiensa henkilöiden kanssa. Jälkeläisten rikkoessa lakia seuraa siitä pahimmillaan molempien osapuolten karkotus, jonka yhteydessä he menettävät asemansa sekä oikeutensa sukujensa perillisinä, sekä;

 

e) Hallitsijahaaran ulkopuolisia avioliittoja ei rajoiteta, jolloin järjestely on automaattisesti se, että nainen liittyy miehensä sukuun, tai samaa sukupuolta olevien kohdalla alempiarvoisemman suvun jäsen liittyy korkeampiarvoisempaan sukuun.
 

 

§ 2 Valtasuvun tehtävät

​

§ 2.1 Itä-Euroopan vampyyriyhdyskunnan sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu:

 

a) vampyyrien maa-alueiden ja vesialueiden turvaaminen;
 

b) vampyyrien elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen sekä Korkeimman Oikeuden toiminnan turvaaminen;
 

c) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavia resursseja ja henkilöstöä, silloin kun Korkein Oikeus katsoo toiminnan tarpeelliseksi eikä se aiheuta kohtuutonta vaaraa Valtasuvuille tai vampyyreille, sekä;
 

d) Korkeimman Oikeuden katsoessa tarpeelliseksi osallistuminen avun antamiseen muille vampyyrisuvuille luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta, joka voisi aiheuttaa vampyyriyhdyskunnan paljastumisen tai tuhoutumisen.

​

§ 2.2 Sotatilassa Korkeimman Oikeuden Neuvosto ottaa komennon yhdyskunnan sotavoimista. Jokainen vampyyrisuku on velvoitettu antamaan kaikki resurssinsa K.O Neuvoston käyttöön rauhan palauttamiseen asti. Mikäli jokin vampyyrisuku kieltäytyy noudattamasta tätä käskyä päättää Korkein Oikeus sopivana katsomanaan ajankohtana rangaistuksesta, josta enimmäistuomio on kuolema.

​

§ 2.3 Valtasukujen mahdollisista muista tehtävistä säädetään erikseen.

​

§ 3 Korkein Oikeus (K.O)

§ 3.1 Korkein Oikeus on vampyyrisukujen ainut oikeusistuin. Kaikki oikeuskäsittelyä vaativat toimenpiteet kulkevat K.O:n kautta.

§ 3.2 Korkein Oikeus muodostuu Neuvostosta sekä neuvoston Tuomareista. Neuvosto koostuu neljän Valtasuvun päämiehistä tai heidän edustajistaan, sekä kahdesta kaikkien vampyyrisukujen päämiesten joukosta äänestämällä valituista Edustajista. Edustajat voivat olla vain Valtasukuihin kuulumattomien sukujen päämiehiä. Edustajat edustavat pienempien sukujen ääntä Korkeimman Oikeuden Neuvostossa.

​

§ 3.3 Korkeimman Oikeuden Neuvosto valitsee jokaiselle hallintoalueelle oman Tuomarin, joka on ensisijaisesti vastuussa oman alueensa pienempien rikkeiden selvittämisestä sekä tuomion langettamisesta. Tuomarit toimivat myös Korkeimman Oikeuden Neuvoston sekä Edustajien avustajina esimerkiksi syyttäjinä. Tuomareista seuraavat ovat Korkeimman Oikeuden Edustajat, jotka hoitavat vaikeammat tai vakavammat rikkeet. Ainoastaan vampyyrien murhat sekä petturuussyytteet etenevät suoraan koko Korkeimman Oikeuden Neuvoston käsiteltäväksi, mutta tarvittaessa K.O käsittelee myös lievempiä rikkomuksia.

​

§ 3.4 Jokaisella Vampyyrilla on oikeus valittaa tuomiostaan ja anoa uudelleenkäsittelyä korkeammalta oikeustaholta. Korkein Neuvosto on ylin oikeusaste, jonka päätöksen uudelleenkäsittelyn hoitaa Neuvosto yhdessä tuomion saaneen vampyyrin alueellisen Tuomarin kanssa.

​

§ 3.5 Mikäli Korkein Oikeus ei pääse yhteisymmärrykseen tuomiosta valitaan viiden hengen valamiehistö joka tarvittaessa antaa ratkaisevan äänen.

​

§ 3.6 Valtasukujen päämiehiä ei voi erottaa Korkeimmasta Oikeudesta, mutta valtasuvun päämieheltä voidaan erityistilanteissa evätä äänestysoikeus, mikäli tapauksen nähdään koskettavan päämiestä liian läheisesti. Korkeimman Oikeuden ylituomari päättää onko äänioikeuden epääminen tarpeellista.

​

§ 3.7 Ylituomari valitaan aina Korkeimman Oikeuden Neuvoston toimesta äänestämällä. Ylituomari on Neuvoston puhemies ja johtaa oikeudenkäyntejä. Ylituomari voidaan valita ehdolle asettautuneiden päämiesten joukosta, suvun asemalla ei ole väliä;

 

a) Korkeimman Oikeuden Ylituomaria ei voi teloittaa rikoksen johdosta. Mikäli todisteet riittävät kiistatta tuomitsemaan murhasta, petturuudesta tai viran väärinkäytöstä voidaan Ylituomari korkeintaan erottaa virastaan koko K.O:n Neuvoston yksimielisellä päätöksellä;
 

b) Mikäli virkansa menettävä Ylituomari on Valtasuvun päämies, ei häntä kuitenkaan voi erottaa itse Neuvostosta;

c) Ylituomarin äänestysprosessissa ensin koko Korkein Oikeus yhdessä Edustajien kanssa äänestävät omaa ehdokastaan vaaliuurnan avulla. Mikäli äänestys päättyy tasapeliin kahden tai useamman ehdokkaan välillä, äänestetään uudestaan kyseisten ehdokkaitten väliltä, tiputtaen joukosta pois vähemmän ääniä saaneet ehdokkaat. Mikäli lopputulos päättyy uudestaan tasapeliin, äänestää enää Korkeimman Oikeuden Neuvosto yksin, jolloin jokainen päämies äänestää avoimesti omaa ehdokastaan. Mikäli tarvitaan edelleen ratkaisevaa ääntä, valitaan viisi satunnaista valamiestä jotka äänestävät jäljellä olevien kahden eniten ääniä saaneiden edustajan väliltä.

​

§ 3.8 Korkeimman Oikeuden Neuvoston vastuut ja käsittelyalueet ovat;

​

a) taata jokaiselle vampyyrille oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja kohdella kaikkia tasa-arvoisesti;

b) sota-aikana johtaa vampyyrien sotajoukkoja ja järjestää kenttäoikeudenkäynti tarvittaessa;

c) uusien lakien säätäminen sekä olemassa olevien lakien tarkastelu säännöllisesti, sekä;

d) käsittelyalueisiin kuuluvat uuden suvun perustaminen, valtasuvun nimitys, rauhanneuvottelut, valtasukujen kiistat, murhakäsittelyt sekä tarvittaessa muita koko Neuvoston huomion vaativia toimenpiteitä.

 

§ 4 Perintä

 

§ 4.1 Valta periytyy aina päämiehen hallitsijahaaran (katso § 11.2) sisällä, eli ensisijaisesti päämiehen vanhimmalle pojalle, jonka jälkeen seuraavana järjestyksessä on joko päämiehen pojan miespuoliset perilliset tai perillisen puuttuessa päämiehen veli tai tämän miespuoliset jälkeläiset. Päämies voi allekirjoittaa erillisen sopimuksen ja luovuttaa päämiehen aseman myös tyttärelleen, mutta tämä ei silti voi ohittaa mahdollisia miesperillisiä perimysjärjestyksessä. Naisella ei ole automaattisesti perintäoikeutta. Päämies voi tehdä kenestä tahansa jälkeläisestään perinnöttömän, mutta päämiehen tittelin epäämiseksi miespuoliselta perijältä suorassa alenevassa polvessa tarvitaan vähintään kolmen K.O:n Neuvoston jäsenen ääni suvun päämiehen päätöksen lisäksi, paitsi karkotustapauksissa, jolloin valta on yksinomaan suvun päämiehellä.

 

§ 4.1.2 Suvun päämies voi määrätä päämiehen tittelin väliaikaisesti siirtyväksi sijaishallitsijalle kuolemansa jälkeen, huolimatta perillisen iästä, kuitenkin korkeintaan kymmenen vuoden ajaksi. Tällä välin sijaishallitsijaa koskevat samat velvollisuudet, oikeudet sekä rajoitteet kuin kohdassa § 4.3.

 

§ 4.2 Päämiehen jälkeläisen ollessa vielä alle 50-vuotias päämiehen menehtyessä katsotaan hänen olevan liian nuori hallitsemaan sukua, jolloin hänen 50-vuotis syntymäpäiväänsä asti hallitsee väliaikaisesti seuraava mahdollinen perillinen hallitsijahaaran sisältä. Tässä tapauksessa sijaishallitsijaa koskevat samat rajoitteet sekä oikeudet kuin kohdassa § 4.3.
 

§ 4.3 Mikäli seuraavaa mahdollista perijää ei löydy hallitsijahaaran sisältä nimitetään väliaikaiseksi sijaishallitsijaksi joku ulkopuolinen. Tämän voi tehdä eläessään suvun päämies tai tämän kuoleman jälkeen Korkeimman Oikeuden Neuvosto. Sijaishallitsijalla on kaikki päämiehen vastuut ja oikeudet, poikkeuksena suvun liittäminen avioliiton kautta toiseen sukuun sekä suvun hajottaminen, johon sijaishallitsijalla ei ole oikeutta ilman suvun laillisen perillisen sekä K.O:n kirjallista hyväksyntää. Päämiehen titteli ei voi periytyä sijaishallitsijan jälkeläisille. Sijaishallitsijalla on oikeus kuulua Korkeimman Oikeuden Neuvostoon hallintokautensa ajan.

 

§ 4.4 Mikäli päämiehellä ei ole miespuolisia perillisiä suoraan alenevassa polvessa siirtyy valta seuraavalle mahdolliselle hallitsijahaaran sisäiselle miesperilliselle, ellei asiasta ole laadittu erillistä aikaisempaa sopimusta.

 

§ 4.5 Perillisellä ei ole oikeutta periä päämiehisyyttä tai maallista omaisuutta vanhemmiltaan, mikäli tämän vanhemmat eivät ole olleet naimisissa. Tähän on poikkeuksena tilanne, jossa molemmat vanhemmat ovat tunnustaneet lapsen kirjallisesti omakseen yhdessä todistajan läsnä ollessa, joko Korkeimman Oikeuden Neuvostolle, Edustajalle tai Tuomarille. Mikäli lainmukainen tunnustus löytyy, sovelletaan aviottoman jälkeläisen kohdalla sen suvun perimysjärjestystä lain määräämissä puitteissa, kuin jota lapsen isä edustaa, sukunimeen katsomatta.

§ 4.5.2 Ainoana poikkeuksena tunnustetaan Alkuperäiset Sukupuut, jotka  tulee näyttää Korkeimmalle Oikeudelle tarvittaessa. Sukupuun perusteella voi Korkein Oikeus todeta esimerkiksi aviottoman lapsen laillisuuden.  (*1)
 

(*1) Alkuperäinen Sukupuu = Alkuperäisten sukujen Sukupuut jotka on luotu verimagialla suvun perustamisen yhteydessä. Ne näyttävät todelliset verilinjat totuudenmukaisesti. Sukupuita ei tiedetä olevan enää olemassa kuin korkeintaan muutama kappale, jos sitäkään. Ne hävisivät suurimmaksi osaksi ristiretkien aikaan.

 

§ 4.6 Vampyyrin kuoleman jälkeen tämän perintö jaetaan ensisijaisesti menehtyneen vampyyrin kirjoittaman testamentin mukaan. Testamentti on lainvoimainen, kunhan sillä on kirjoittajansa allekirjoituksen lisäksi vähintään yksi todistaja ja tämän allekirjoitus. Päämiehien testamentin lisävaatimuksena on suvun sinetti. Vampyyri voi testamentissa evätä perinnön myös puolisoltaan ja lapsiltaan, poikkeuksena kohdassa § 4.7 mainittu tilanne.

 

§ 4.7 Päämies ei voi testamentissaan evätä päämiehisyyden perijältä tälle kuuluvaa perintöä. Päämiehen vaihtuessa kuuluu poikkeuksetta 2/3 osaa menehtyneen päämiehen omaisuudesta uudelle päämiehelle, vaikka omaisuudesta suurempi osa olisi testamentattu muille. Jäljelle jäävä osuus jaetaan muiden testamentissa mainittujen kesken. Päämies voi luovuttaa päämiehisyyden sekä 2/3 osaa omaisuudestaan perilliselleen ennen kuolemaansa ja hallinnoida jäljelle jäävää omaisuutta omaan kuolemaansa asti, minkä jälkeen se jaetaan testamentin mukaan.
 

§ 4.8 Mikäli menehtyneellä ei ole testamenttia, jaetaan omaisuus tasan menehtyneen puolison sekä tämän lasten kesken, mutta päämiehen menehtyessä ilman testamenttia sovelletaan lakia § 4.10.

 

§ 4.9 Ainoastaan puolisolla ja lapsilla on oikeus perintöön. Menehtyneen vanhemmilla, sisaruksilla, serkuilla ja niin edelleen on oikeus perintöön ainoastaan, mikäli rintaperillisiä ei ole elossa tai erillisen testamentin kautta. Kiinteistöjen omistus jaetaan sillä poikkeuksella, että vanhin miespuolinen perillinen perii aina perheen kodin kokonaisuudessaan. Perillisillä on halutessaan mahdollisuus myydä osuutensa muista kiinteistöistä toisilleen, mutta suvun ulkopuolisille vasta siinä tapauksessa, että kukaan sukulainen ei halua kiinteistöjä tai maita ostaa. Toimintatavasta päättää tarvittaessa Tuomari tai K.O:n edustaja.

​

§ 4.10 Poikkeuksena kohtaan § 4.7 on tilanne missä suvun päämies kuolee ilman testamenttia. Tällaisessa tapauksessa 3/4 osaa omaisuudesta sekä kiinteistöistä periytyvät suoraan uudelle päämiehelle, sukukoti kokonaisuudessaan. Jäljelle jäävä osuus jaetaan menehtyneen puolison sekä mahdollisten muiden lasten kesken, mikäli muita perillisiä ei ole elossa siirtyy omaisuus kokonaisuudessaan uudelle päämiehelle.

​

§ 4.11 Erillisenä lisäyksenä selvennetään ettei puoliverisyys, eli vampyyrin ja haltian jälkeläinen, estä vampyyria perimästä hänelle aseman mukaan kuuluvia oikeuksia ja omaisuutta. Puolivampyyrilla, eli ihmis-vampyyrilla ei ole mitään oikeuksia luojansa omaisuuteen tai perintöön.

​​

§ 5 Uuden suvun perustaminen

 

§ 5.1 Uuden suvun voi perustaa kuka tahansa joka saa siihen luvan Korkeimmalta Oikeudelta. Uuden suvun perustamista voi anoa joko henkilökohtaisesti Korkeimman Oikeuden Neuvostolta, tai valitsemansa K.O:n päämiehen kautta. Anomuksen yhteydessä tulee esittää pätevä syy uuden suvun perustamiselle, jäsenten sukupuut tulevien avioliittojen varalta, nimi uudelle suvulle ja mahdolliset muut liitteet.
K.O voi hylätä nimiehdotuksen, mikäli se koetaan sopimattomaksi tai herjaavaksi, ja vaatia toista ehdotusta kunnes sopiva löytyy.

​

§ 5.2 Kahden suvun yhdistyessä uudeksi suvuksi uuden nimen alle noudatetaan samaa menetelmää kuin kohdassa § 5.1

 

§ 5.3 Uuden suvun perustuksen yhteydessä jäsenet eroavat vanhoista suvuistaan menettäen kaikki perintäoikeutensa omaisuuteen sekä titteleihin jotka muuten saisivat. Suvun perustavat henkilöt ovat oikeutettuja ainoastaan henkilökohtaiseen omaisuuteensa, eivät esimerkiksi suvun omistuksessa oleviin maihin tai irtaimistoon.

 

§ 6 Suvusta eroaminen, erottaminen ja oikeuksista luopuminen.

 

§ 6.1 Mikäli henkilö tahtoo erota suvustaan, tarvitsee tämän vain allekirjoittaa siitä sopimus sukunsa päämiehen kanssa todistajan läsnä ollessa.

 

§ 6.2 Mikäli henkilö eroaa suvustaan ja luopuu oikeuksistaan, ei oikeuksia enää voi palauttaa. Suvusta eronnut voidaan ottaa takaisin sukuun suvun päämiehen toimesta, jolloin laillinen oikeus sukunimeen palautuu, mutta perimysoikeutta omaisuuteen taikka titteleihin ei pystytä palauttamaan.

​

§ 6.3 Jos päämiehen perillinen tahtoo luopua tulevasta oikeudestaan päämiehen asemaan, voi tämä tehdä niin ja silti säilyttää asemansa suvussa. Mikäli perillinen luopuu perimysoikeudestaan, mutta jää sukuun, eivät tämän lapset menetä oikeuksiaan.

 

§ 6.4 Suvun jäsen voidaan oman suvun päämiehen ja KO;n toimesta erottaa suvusta väkisin mikäli henkilö tuomitaan petturuudesta tai muusta vakavasta rikkeestä.

 

§ 7 Kuolemanrangaistukseen johtavat rikkomukset

 

§ 7.1 Mikäli henkilö todetaan Korkeimman Oikeuden toimesta syylliseksi toisen vampyyrin murhaan, on rangaistus kuolema. Puolivampyyrin tappamista ei lasketa murhaksi, ellei puolivampyyrin luoja ole lain vaatimalla tavalla tunnustanut puolivampyyrin sukunsa jäseneksi.

                                          

§ 7.2 Mikäli henkilö todetaan KO;n toimesta syylliseksi petturuuteen voi siitä seurata enimmillään kuolemanrangaistus.

 

§ 7.3 Vampyyriyhdyskunnan vakava tahallinen vaarantaminen, paljastaminen ja vahingoittaminen voi johtaa enimmillään K.O:n päätöksestä kuolemanrangaistukseen.

 

§ 8 Avioliitto

§ 8.1 Lähin sukulainen, jonka kanssa saa mennä naimisiin, on serkku.

 

§ 8.2 Pienen suvun jäsenen naidessa toisen pienen suvun jäsenen liittyy nainen miehen sukuun. Muissa tapauksissa, kuten esimerkiksi samaa sukupuolta olevien avioliiton yhteydessä, alempiarvoisemman suvun jäsen liittyy korkea-arvoisempaan, ellei toisin sovita päämiesten kesken etukäteen kirjoitetun sopimuksen kautta. Määritelmää pieni suku käytetään suvuista, jotka eivät ole Valtasukuja.

 

§ 8.3 Kahden päämiehen avioliittoa ei sallita muuta kuin Korkeimman Oikeuden Neuvoston erityisluvalla. Sukujen asemasta ja ehdoista neuvotellaan tapauskohtaisesti. Vähimmäisvaatimus on se, että toinen päämiehistä luopuu asemastaan ennen avioliiton solmimista, jotta tämän kaltainen avioliittojärjestely hyväksytään.

​

§ 8.4 Avioero vaatii oman suvun päämiehen hyväksynnän sekä painavan syyn. Molempien osapuolten, alueellisen Tuomarin sekä suvun päämiehen pitää hyväksyä avioero. Riitatilanteissa avioeroa voi anoa Korkeimmalta Oikeudelta, jolloin pyyntö käsitellään kun mahdollista.

 

§ 9 Itsemääräämisoikeus

 

§ 9.1 Vampyyri nähdään täysi-ikäiseksi saavuttaessaan viidenkymmenen vuoden iän. 50 vuoden ikäisenä on jokaisella vampyyrilla oikeus päättää omasta elämästään;  

                                  

a) Oman suvun päämiehen käsky ylittää vampyyrin itsemääräämisoikeuden niin kauan kuin päämiehen käsky ei pakota henkilöä rikkomaan lakeja;

b) Oman suvun päämiehellä on edelleen oikeus järjestää oman hallitsijahaaransa avioliitot, ja tarpeen tullen myös kieltää avioliitot oman näkemyksensä mukaan.

 

§ 9.2 Mikäli päämies näkee tarpeelliseksi, voi tämä lykätä oman hallitsijahaaransa jäsenen täysi-ikäisyyttä ja näin itsemääräämisoikeuden toteutumista korkeintaan kymmenellä vuodella kerrallaan.

​

a) Korkein Oikeus ei voi puuttua lykkäykseen ensimmäisen 10 vuoden aikana, mutta mikäli lykkäystä jatketaan uudemman kerran, voi Korkein Oikeus kumota määräyksen.

​

§ 9.3 Vampyyri ei voi toimia sukunsa päämiehenä alaikäisenä, ellei Korkein Oikeus anna erityislupaa. Luvan saamiseen vaaditaan painava syy asettaa alaikäinen vampyyri suvun johtoon ilman, että käytetään sijaishallitsijaa. Vampyyrin ollessa alaikäinen perintätapauksissa toimitaan lain pykälän § 4 mukaan.

 

§ 10 Puolivampyyrit

 

§ 10.1 Puolivampyyri on luojansa omaisuutta kunnes tästä tehdään kokonaan vampyyri. Tämän jälkeen vampyyri liittyy luojansa sukuun, muttei luojan perheeseen eikä perilliseksi ellei luoja tunnusta tätä lapsekseen erikseen lainmukaisilla asiakirjoilla.

 

§ 10.2 Puolivampyyrin tappaminen ilman luojansa lupaa nähdään rikkeenä puolivampyyrin luojan omaisuutta kohtaan. Tästä seuraa Korkeimman Oikeuden parhaakseen näkemä tuomio, kuitenkin enimmäisrangaistus on karkotus.

​

§ 10.3 Ilkivalta puolivampyyria vastaan nähdään rikkeenä puolivampyyrin luojan omaisuutta kohtaan. Ilkivallan suorittanut voidaan määrätä KO;n toimesta korvaamaan rike puolivampyyrin luojalle.

​

§ 11 Yleiset säädökset

§ 11.1 Kunnianloukkaus;
 

a) Kunnianloukkauksesta voi pätevin perustein haastaa kaksintaisteluun, alueellinen Tuomari hyväksyy tai hylkää anomuksen kaksintaisteluun;

b) Loukattu osapuoli määrää aseet, joiden täytyy olla samat molemmille osapuolille;

c) Kaksintaistelu päättyy, kun jompikumpi osapuoli saa                       ensimmäisen ihon läpäisseen osuman, osuman antanut voittaa kaksintaistelun;

d) Kuolemaan asti taisteleminen on kielletty kaikissa muissa tapauksissa paitsi Korkeimman Oikeuden Neuvoston erityisluvalla, joka tulee hyväksyttää koko Neuvostolla ennen taistelun aloittamista;

e) Mikäli haastettu hylkää haasteen, joutuu tämä korvaamaan kunnianloukkauksen jollain muulla tavalla. Korvauksesta määrää Korkein Oikeus, alueellinen Tuomari tai haastetta valvomaan määrätty asiamies;

f) Haastettu sekä haastaja voivat halutessaan myös pyytää                sukulaisensa taistelemaan puolestaan. Tämän voi tehdä myös vasta sen jälkeen kun haaste on esitetty ja hyväksytty.

Vastaanotetusta haasteesta mahdollisesti aiheutuvat vammat taikka kuolema ovat oikeutettuja eikä niistä seuraa aiheuttajalle syytteitä. Kuitenkin taistelussa menehtyneen hautajaiskustannukset jäävät maksettavaksi voittaneelle osapuolelle.

 

 

§ 11.2 Hallitsijahaara

 

Suvun hallitsijahaaraksi lasketaan suvun päämies ja tämän puoliso, suvun päämiehen vanhemmat, mikäli elossa, isovanhemmat, mikäli elossa, päämiehen sisarukset, sisarusten lapset sekä päämiehen omat jälkeläiset suoraan alenevassa polvessa huolimatta sukupolvesta. Päämiehen tittelin siirtyessä eteenpäin eivät edellisen päämiehen sisarukset jälkeläisineen enää kuulu hallitsijahaaraan.

​

​

​

​

​

​

​

​